Perikato ja pari päivää
Tämänpäiväinen puhelu varmisti syliini valuvat rahavirrat ja kesän festareihin sekä muihin meininkeihin käytettävät illat ja viikonloput: sain sittenkin töitä ja aloitan jo maanantaina. Nyt on onnellinen olo, kun työ on kivaa ja työkavereiden kanssa helppo tulla toimeen. Ehdin jo muutaman hetken pelätä, ettei minulle ole sittenkään tilaa ja että joudun menemään johonkin aikataulullisesti haastavaan tai ikävään työhön.
Eilen olin lounaalla Sofian kanssa verestämässä vanhoja muistoja ja vaihtamassa kuulumisia. Meinasin pudota penkiltä naurusta, kun hän kertoi erään tuntemamme sankarin edelleen teroittavan kynänsä lattialle ja heittävän turhat monisteet siivoojan huolehdittaviksi -lattialle. Ja käyvän kuulemma nauttimassa Helsingin yöelämästä Oopperassa. Se on hienoa, että jotkut ovat edelleen hedonistisen laatutietoisia.
Samainen sankari halusi joskus nuoruusvuosinaan itseään kutsuttavan Johtajaksi, mikä linkittyy lievän aasinsillan kautta äsken näkemäämme elokuvaan der Untergang (Perikato), joka perustuu Joachim Festin kirjaan “Inside the Hitler’s bunker”. Saksassa hirveän mediasirkuksen aikaansaanut elokuva kertoo Berliinin taistelusta 1945 ja Hitlerin viimeisistä päivistä bunkkerissaan.
Elokuva oli hyvin voimakas ja lavastukseltaan huippuluokkaa, näyttelijöiden roolisuorituksissakaan ei ole valittamista. Erityisesti Bruno Ganz teki vaikuttavan tulkinnan Hitlerinä.
Hyvin merkittävää elokuvassa onkin se, että se on saksalaista tuotantoa ja tyyliltään hyvin realistisen siloittelematon ja paikoin äärimmäisen koskettava. Führeriä ei kuvatakaan henkilöityneenä paholaisena vaan sensijaan monipuolisena -toki myös vanhana ja väsyneenä- ihmisenä. Herkimmiltä alkavat valua kyyneleet viimeistään Goebbelsin lasten murhakohtauksen aikana. Aina aika ajoin on hyvä nähdä koskettavia historiallisia elokuvia, jotka on tehty jokin muu kuin kassatulot ja öljytyt vatsalihakset mielessä.
Lue lisää muualta:
- Bruno Gantz valmistautui rooliinsa muun muassa kuuntelemalla ääninauhaa, joka äänitettiin salaa Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä kesäkuussa 1942.
- Soneraplazan arvostelu
——
Raivokohtauksia ja avautumisia naksahti kokonaisvaltaisen lukolliseksi.
