Mutta minä olen jälleen.

Oh mi gaad! Olenkin tapellut näitten dns:ien kanssa viimeiset pari (?) viikkoa, pudottanut viimeisenkin hiuksen peruukistani ja suorittanut rankan luokan konfiguraatiota. Päivittäin avaan selaimen sydän kurkussa. Toimiiko? -Ei. Nyt sitten juuri ennen töistä lähtöä päätin vielä kokeilla josko viimein asetukset olisivat oikein ja domain pystyssä. Hiphurraa!

Tämä säätö vaati kahden eri kaverin ja yhden teknisen tuen konsultaatiota, nimipalvelimien vaihtamista ko. firmasta Jokeriin ja niin edelleen… Veikkaan että jatkossa maksan suoraan Jokerille ja pudotan välifirman pois, senverran huonosti niitten webbimuutoslomakkeet toimii (puhumattakaan siitä että Jokerilla on vastaavat noin miljoona kertaa paremmat). Suunnittelin myös muuttoa Apinavuorelle.

Audacity on aikas ihana äänieditointiohjelma macille. En saanut vielä kokeiltua josko se osaisi myös nauhoittaa nätisti ääntä, mutta ainakin raitojen siirto GarageBandista toimi oikein hyvin. Olen ennen editoinut Cubasella ja videota ääniraitoineen FinalCut Pro:lla, Audacityn käyttöliittymään oppi nopeasti. Jostain syystä pidemmän pätkän klippaaminen pienemmiksi ei onnistunut, ehkä en osannut tarpeeksi, mutta tein sitten niin että löin alemmalle raidalle sen mitä halusin laittaa väliin ja ylemmälle raidalle samaan aikaan tyhjää.

Ajaminen ei lähtenyt taas eilen sujumaan millään, suoraan töistä ja kaksi tuntia baanalla veivät viimeisetkin hermonrippeet ja jälkeenpäin harmitti niin että itkin vielä illallakin. Ei kauhean hyvä, kun ottaa huomioon että mulla on ensi viikolla inssi. Täytyy kyllä myöntää että se mun opettaja ajattaa mua ihan tahallaan todella hankalissa paikoissa, mutta silti ei saisi syyllistyä sellaisiin perusmunauksiin enää ollenkaan. En aja ylinopeutta, en änge pieniin väleihin mutta unohdan tarkistaa pyöräilijät usein käännyttäessä ja tasa-arvoisessakin risteyksessä haluaisin vain väistää kaikkia. Ehkä olen liian varovainen?

Kauhea kaamosmasennus iskee jälleen, mieliteko hakea viikon tarpeiksi suklaata ja sairaslomaa on mieletön. Ei mikään ole kai erityisen kurjasti, kunhan mieli on nurja ja tympii. Eilen meinasin mennä vetämään perseet mutta velvollisuudentunto ja tahto tehdä kivaa toisille raahasivat ruokakaupan kautta sen äänieditorin ääreen. Puoleen yöhön meni taas, mutta sain jollekulle hyvän mielen. Olkoon se palkintona.

Koin konkurssin hautajaisviikonloppuna ja ostaa pamautin uuden lampaantaljan. Se on toistaiseksi nimetön, lämpimän vaaleanruskea karitsanjötkäle. Ilmoittauduin myös tammikuussa pidettävälle kehruukurssille. Musta tulee aito muinaisnainen.


One Response to “Mutta minä olen jälleen.”

Leave a Reply

Powered by WP Hashcash