Pornopolka

Uusi asenne: olen töissä, minulla on rahaa.

Olin eilen ostohelvetissä Itäkeskuksessa, kun ajattelin selvitä ennen jouluruuhkia itsekkäistä tarpeistani. En saanut kuitenkaan ostettua muuta kuin uuden hameen (mutta ajattelin mennä ostamaan toisenkin) ja kaksi kirjaa. Toinen on kovakantinen kokoelma Nemi-sarjakuvaa vuodesta 1997 vuoteen 2000, suomeksi. Omistan tosin saman niteen jo norjaksi, mutta ymmärrän suomea paremmin kuin turskaa. Toinen taas aika hakuammunnalla hyvien arvostelujen ja mielenkiintoisen aiheen takia napattu Susanna Clarken Jonathan Strange & herra Norrell. On ollut jo pitkään sellainen olo, että haluaisin lukea jotain fantasiaa, mutta silmäiltyäni kaupassa kaikenlaista on pitänyt vain myöntää itselleen, ettei sytytä. Ei R.A. Salvatorea, ei Maameren tarinoita, ei yhtään mitään Eddingsiä muistuttavaakaan. Se oli kaikki niin -98. Sen jälkeen olen alkanut pitää vakavammasta ja synkemmästä, vaihtoehtotodellisuuskenaarioista, uuskummasta (tai New Weird, jos sanoo enemmän). Ensimmäisten lukujen perusteella ainakin Jonathan Strange vaikuttaa hyvältä kirjalta, se kertoo 1800-luvun Englannissa seikkailevista maagikoista.

Toisaalla järjestämme pikkujouluja yhdistykselle ja mieli on jo pitkälti piparintuoksuinen. Toivottavasti paikalle tulee paljon väkeä, eikä puuro pala tänä vuonna pohjaan. Ja että ehdimme tehdä tortut ja piparit ennen kuin väki ryykää sisään… Tuntuu oudolta, että pidämme pikkujoulut vielä marraskuun puolella, yleensä juhlia on vietetty vasta joulukuussa.

Jos joku joskus kysyy miksi luuhaan lelukaupoissa, ajattelin kertoa ostavani lahjoja kummin lapsille… Ne varmaan haluavat Legon Viikinkilaivan, Joka Kohtaa Midgårdin Käärmeen. Minä ainakin haluan.

Kohtaamisia ajassa ja tilassa
Näytös yksi

Paikka: Pub Merirosvo, Kallio
Aika: maanantai-ilta
Henkilöt: Aino ja Semi

Aino ja Semi istuvat pöydän ääressä juomassa kaljaa. Molemmat avautuvat.
Aino: Blurt!
Semi: Blurt!
Aino ja Semi: BLURRRT!

Kyllä helpotti. Tänään hankitaan harrastusta tukevaa materiaalia eli vanhoja Alibi-lehtiä ja mennään uimaan. Ajattelin myös lopuksi lukkiutua sohvalle teekupin ja hyvän ruoan kanssa. Myöhemmin sytyttää jouluvalot ja kynttilöitä ja vain istua istua istua keittiössä hämäränhyssyssä.

Jos saisinkin muuttaa omakotitaloon. Hekumoin edelleen ajatuksella useamman rakkaan ihmisen kommuunista, koska en tahtoisi asua yksin. Yhdessä mutta erikseen on paras, jos kaipaa omaa rauhaa voi sulkea huoneensa oven, mutta jos kaipaa satunnaista arkisosiaalisuutta voi mennä keittiöön tekemään teetä ja odottamaan, koska toinen asukki tulee paikalle keskustellakseen pupuista. Ja omakotitalossa olisi enemmän tilaa. Nyt ei puutu enää kuin osa muista asukeista ja se omakotitalo… tosin niitä löytyy vuokralle ilmeisesti ihan mukavasti.

Ei siinä mitään, voisin asua myös isossa keskustakommuunissa, veikkaan vaan että meikäläisten olemattomilla tuloilla ei kustanneta asumista missään Töölössä…