Kirjoja ja tapoja

Mummum, nyt on uusi tukka. Istuin kiltisti kampaamossa kuusi tuntia jutustellen Lindan ja Katjan kanssa, tytöt väkersivät pääni parissa ja viihdyttivät minua vallan erittäin hyvin. Kun pääsin pois, piti ruveta peilailemaan ja luulen, etten heti pääse irti peileistä.

Eilen vietin koti-iltaa valkoviinipullon, viinirypäleiden, homejuuston, Jules Destrooperin voikeksien ja lime curdin kanssa sohvalla, mutta nukahdin kesken. Onneksi viini säilyy jääkaapissa. Olin juuri tehnyt varsin onnistuneita ostoksia kirjakauppojen alennusmyynneissä, raahasin sieltä mm. Anne Frankin päiväkirjan, Hitlerin sihteerin muistelmat, valokuvateoksen kolmannesta valtakunnasta, kasvivärjäyskirjan, Game On -tietokonepelinäyttelykirjan sekä dekkareita ja ikoneita äidille. Ei tässä ollut oikeasti mitään teemaa, vaikka siltä ehkä vaikuttaakin, kunhan osuivat kohdalle. Lasten- ja nuortenkirjoissa ei vain yksinkertaisesti ollut mitään kiinnostavaa, osa tietokirjoista jotka olisin halunnut oli jo myyty loppuun ja niin edelleen … mutta en silti voi väittää, etteivätkö ne valokuvat olisi aivan älyttömän esteettisiä. Hyllyssä on jo valmiiksi samaan kategoriaan kuuluvia kirjoja, joita pitäisi saada viimeinkin luettua loppuun. Hyvänä esimerkkinä Elina Sanan Luovutetut…

Jos silti nukkuisi tänä yönä, eikä lukisi yölampun valossa ihan puolta yötä?

Jonna heitti minulle meemin viidestä kummallisesta tavasta. Katsotaanpa.

1) Nukun aina jotain kainalossa ja monen peiton alla. Myllään peitoista sänkyyn sellaisen pesänoloisen lämpimän kasan, jonne käperryn tuhisemaan. Tyynyistä en niinkään välitä. Jalkaa en tahdo työntää peiton alta pois, ilmeisesti edelleen uskon jonkun mörön sen syövän. Sanomattakin selvää, että nukkumatyylini aiheuttaa usein ongelmia, kun en ole yksin.

2) Istun jalat ylhäällä. Aina. Töissä istun toisen jalan päällä, toisen nostan pöydän alla sopivasti kulkevan lämpöputken päälle. Muutoin nostan toisen jalan syliin ja tuen sen esim. pöydänreunaa vasten. Istun mieluiten lattialla, jos jalan nostaminen ylös ei onnistu. Juuri nyt istun jalat sohvapöydällä kone jalkojen päällä.

3) Uskon, että elektronisia laitteita on kohdeltava inhimillisesti. Siksi keskustelen auton, tietokoneen, iPodin, tulostimien, kännykän ja muiden kanssa, yleensä liittyen tehtäviin joita niiden pitää suorittaa. Jaksa nyt! Ole kiltti! Lataan sun akun heti kotona jos nyt vielä toimit. Olipa hienoa, että pysyit käynnissä näin vaikeassa ylämäkeen peruutuksessa. Luuletko että toi määrä bensaa riittää sulle vielä huomisen? Mikä sulla kulta nyt on ja niin edelleen. Usein myös silittelen niitä. Olen havainnut, että tällä tekniikalla saadaan aikaan parempia tuloksia kuin negatiivisella monologilla saatanan paska heitän sut ikkunasta vaikka on tietenkin myönnettävä että minultakin joskus palaa hermot.

4) Kun minulle annetaan kynä ja paperia ja käsketään kuuntelemaan palaveria/esitelmää/kokousta, niin yleensä sen loputtua paperi on täynnä kuvia kissoista, pupuista, geometrisista muodoista ja näteistä tytöistä. Tämä ei kuitenkaan liity millään tavalla siihen, otanko henkisesti osaa asiaan vai en. Jotenkin vain joutenollen käden pitää saada nyhertää.

5) Pesen hampaani suihkussa.


One Response to “Kirjoja ja tapoja”

Leave a Reply

Powered by WP Hashcash