Vitutuksen multihuipennus
Minä olen vähän väsynyt.
Minä olen itse asiassa aika helvetin väsynyt.
Minusta myös tuntuu, ettei ole koskaan elämän aikana vituttanut ihan näin moni asia ja ihan näin paljoa.
Olen niin väsynyt. Vasta-asennettu Openoffice.org 2 ei tunnistanut toissapäivänä illalla juuri mitään fonttejani, joten säädin ja säädin ja säädin. En vieläkään löytänyt ratkaisua ongelmaan, enkä olisi etukäteen voinut kuvitella koskaan kaipaavani epätoivoisesti Times New Romania. Unet ovat jääneet neljään ja kuuteen tuntiin pitkin viikkoa, tosin tämän illan ja yön kun vielä uurastaa pitäisi hahmojen olla valmiina ja voisin keskittyä sitten purkamaan työntekijärekrysumaa. Kaipaan omaa nörttiä. Tykkään pc-nörteistä noin historiallisista syistä, mutta on kyllä myönnettävä että asiansa osaava mac-nörtti olisi hyödyllinen.
Huomaan että käsissä on nokkosrokkoa. Kun stressaan ja on kiire ilmestyy pientä punaista täplää kämmenselkiin ja ne kutisevat ikävästi. Lienee onni että on oma rasitusindikaattori, tosin tiedostan tilanteen tällä hetkellä vähän turhankin kirkkaasti ja käsien kutina lähinnä häiritsee entistä enemmän.
Ai niin, kerroinko että sen lisäksi että dedikset paukkuu, ihmisiä ei saa kiinni, tuntuu että kukaan ei luota minuun, en ole saanut nukuttua, päätä särkee, en luota itse enää keneenkään, sähköposti ei ole taas toiminut hetkeen ollenkaan, tärkeät infot ovat menneet sivu suun ja muutenkin tuntuu menevän kaikki ihan päin persettä, duunissa palkanlasku kusi ja sain toukokuulta palkkaa alle kolmesataa euroa. EI NAURATA!!!!!!!!!1
Tuntuu siltä kuin itkettäisi. Niin kuin oikeasti, epätoivosta.
