Onnellista uutta vuotta!
Uudenvuodenbileissä minulle valitettiin siitä, etten päivitä tarpeeksi usein (jolloin elämäni seuraaminen on kauhean hankalaa). Lupasin parantaa jonkin verran tapojani!
Kävin juhlimassa vuodenvaihdetta kaksissa bileissä, ensimmäisiin matkani kesti yli tunnin johtuen HKL:n täydellisestä epäonnistumisesta. Juuri ennen lähtöni katsoin Reittioppaasta optimaalisen reitin ja päädyin nelosen ratikkaan. Lasipalatsin kohdalla kuljettaja kuuluttaa ratikan ajavan poikkeusreittiä kutosen päättärille. Menen kysymään kuskilta miten Katajanokalle pääsee, kuski vastasi “kai sinne menee joku korvaava bussi jostain”. Kiitos tyhjästä. Soitin bileiden emännälle, joka neuvoi bussin lähtöpaikan. Menin bussiin. Bussi menikin terminaaliin ottamaan kyytiin miljoona turistia ja kääntyi takaisin keskustaan. Jäin pois ja kävelin Wanhasta satamasta Katajanokan kärkeen. Otti päähän. Myöhemmin selvisi, että kyseinen bussi 4X liikennöi ratikoita 4 ja 4T, joista jälkimmäinen menee terminaalille. Kuitenkin bussit lähtivät keskustasta ilmeisen satunnaisesti, eikä missään vaiheessa kerrottu kumpaa reittiä bussi nyt on menossa. Voi huokaus.
Itse bileissä oli kuitenkin tosi kivaa, uusi asunto oli kauhean hieno ja Sonja oli tehnyt kaikkea ihanaa ruokaa. Vaihdeltiin joululahjoja ja katseltiin poneja. Ikkunasta näkyi jäänmurtaja. Emppu unohti puhelimensa ‘Nokalle, joten kun lähdimme Puten kanssa keskustaan puoli kahdentoista maissa otimme puhelimen mukaan aikeena toimittaa se perille. Bussi jätti meidät pysäkille, heristin nyrkkiä bussin perävaloille ja tapahtui jotain Helsingissä täysin ennenkuulumatonta. Bussi pysähtyi, kuski iski pakin silmään, peruutti takaisin pysäkille ja otti hämmentyneet meidät kyytiin. Päästyämme keskustaan kävelimme lopulta melkein Ruoholahteen saakka, vuosi vaihtui siinä Hietalahden torin kohdalla. Taivaalla räiskyivät suuret komeat raketit ja mereltä tuuli kylmästi. Halin koko juhlivan tiedekunnan porukan (käpistelijöitä, kemistejä ja matemaagikkoja ainakin), palautin puhelimen ja suuntasimme kukin omiin bileisiimme, minä Casa Hynniseen.
Heti kun pääsin ovesta sisään, alkoi hillitön halailu. En ole nähnyt syksyn kuluessa juuri ollenkaan tärkeitä ystäviä ja ihania kavereita ja söpöjä tuttuja tuosta porukasta juuri ollenkaan, joten sain viettää syleilyissä varmaan yhteensä kymmeniä minuutteja. Tämän jälkeen kotiuduin aika nopeasti yläkerran saunaosaston poreammeeseen, jossa vietinkin kiinteästi seuraavat neljä tuntia. Voi jumantsuikkeli miten ihanaa se oli, niska-hartia-jumit ovat poispyyhkäistyt hetkeksi. Siinä poreissa tuli juteltua myös ihmisten kanssa kaikkia juttuja, erityisesti Pena tuli haastateltua kokemuksistaan Venäjällä opiskelemisesta. Petiin painuin vasta joskus aamukuudelta, pari tuntia nukuttuani nousin ylös lukemaan lehtiä ja kymmenen maissa menin takaisin nukkumaan. Seuraavana päivänä sitten syötiin hyvin ja lorvailtiin.
Opiskelut pitäisi potkaista käyntiin, loman aikana olen lähinnä ehtinyt sairastaa hillitöntä flunssaa ja järjestää vähän Ropeconia. Seminaaria varten pitää koostaa vielä infopaketti osallistujille ja lyödä muutamia yksityiskohtia lukkoon. Logistiikkainventaario kertsille tehtiin sunnuntaina, löydettiin Pahuus (1, 2). Lopuksi kaikki saivat piparia ja tulivat meille saunomaan. Kun nettisaitin saisi vielä päivitettyä ja conryn saitin leiskaluonnokset tehtyä, voisi hetkeksi jäädä laakereilleen lepäämään (eli opiskella). Joskin olen hulluuttani lupautunut pariin muuhunkin saittiprojektiin leiskapetteriksi, tämän lisäksi tietokone oikuttelee. Onneksi on nörttikavereita, Samuli lupasi tulla fiksaamaan konetta vielä tällä viikolla. Nyt kello on 3.21 yöllä, huomenaamulla 9.00 pitäisi olla hereillä ilmoittautumassa kursseille, joten katkaisen päivityksen tähän ja menen ottamaan hieman unta palloon.





