Feb 11 2010

Mysteerikirja

Kuten olen tullut aiemminkin maininneeksi, olen aktiivinen sosiaalisen median palvelussa Qaiku. Se on ikäänkuin suomalainen Twitter, mutta tukee mm. monikielisyyttä ja keskustelua (siten että vain ensimmäisen viestin merkkimäärä on rajattu ja kommentit voivat olla pidempiä). Suosittelen Qaikuun liittymistä lämpimästi, sillä itse ilahdun päivittäin verkostoni ajatuksista, jotka  he mitä ystävällisimmin jakavat internetissä kanssani.

Keväästä saakka olemme saaneet pidättää hengitystämme Mysteerikirjamysteeriä seuratessamme. Mysteerikirja on siis käsin sidottu ja vastaanottajaansa varten koristeltu / suunniteltu muistikirja. Olin alusta alkaen ihastunut tähän altruistiseen projektiin ja jännitin yhdessä muiden kanssa kenen postiluukusta kirja kolahtaa. Monet kirjan saaneista olivat tuttujani, joko uusia tuttavuuksia Qaikun kautta tai muista yhteyksistä tosielämässä tavattuja. Koska Amélie on yksi lempielokuvistani, oli minun tietenkin lähdettävä leikkiin mukaan ja tehtävä hupsu lupaus, jonka toteuttaisin jos saisin joskus mysteerikirjan. Ei varmaan tarvitse sanoa, etten uskonut siihen mahdollisuuteen.

Mysteerikirjojen tekijä loi itselleen profiilin Flickr-kuvienjakopalveluun nimellä Reija Merkitys, joka on anagrammi sanasta mysteerikirja. Siellä hän julkaisi vielä merkitykseltään hämärän peitossa olevia kuvia, sekä esikatselukuvia uusista mysteerikirjoista.

12.11. 2009 Flickriin ilmestyi seuraava esikatselukuva.

Olin varma, että kuva esittää ponin jalkaa. Samana päivänä meillä sattumalta oli Qaiku-käyttäjien tapaaminen, jossa lähinnä olin hulvattoman innoissani. Käytiin debattia aiheesta “onko kuvassa ponin jalkaa vai eikö ole”.

ponimysteeri
photoshoppaus: @jams

Samaan aikaan Tampereella tehtiin ylläoleva kuvanmuokkaus. Havainnekuva osoitti, että esikatselukuva osuu yksi yhteen Qaiku-taustakuvani kanssa. Innostuneisuuteni oli tässä vaiheessa käsinkosketeltavaa!

Oli ongelmallista, että minun olisi opiskeluitani varten täytynyt piirtää erilaisia laskenta-automaatteja, mutta harjoitusten sijasta mietin mysteerikirjaa ja tekemääni höpsöä lupausta. Kun sitten viimein eteisen matolla odotti tutunnäköinen kirjekuori, jätti sydämeni muutaman lyönnin välistä. Yritin mm. epätoivoisesti ottaa sormenjälkiä sisäpaperista, mutta pettymyksekseni salapoliisintaitoni olivat niin vajavaiset, ettei siitä tullut mitäänMysteerikirja poniNäin hieno ponikirja kuoresta kuoriutui!

Edelleen Mysteerikirjojen tekijä ja lähettäjä on piilossa.

Mysteerikirja poni

Nyt kaikki tietenkin miettivät miten siinä höpsössä lupauksessa kävi.
Vastaus:


Dec 8 2009

Kuulumisia

Mihin tämä syksykin oikein katosi, nythän on jo talvi.  Vaikka ulkona ei ole vielä pakkasesta tai lumesta tietoakaan. Elän parempaa elämää teknologian keinoin, valohoitolaitteet ovat pitäneet minut varsin hereillä, jopa koko marraskuun. Vielä kun muistaisi syödä monipuolisesti ja ottaa vitamiineja, niin olisi tämä pimeä aika selätetty. Vielä kaksi viikkoa pitäisi jaksaa yliopistolla -toinen luentoja, toinen tenttejä- ennen joululoman alkua. Olen ehtinyt onneksi vähän tunnelmoimaankin, ripustin jouluvalot, aloitin glögikauden, olen polttanut tuikkuja ja kuunnellut joululauluja. Spotify-käyttäjille tämän joulun suosikkini, Kate & Anna McGarrigle: God Rest Ye Merry Christmas.

Moon over Helsinki

Omasta valinnastani jättäydyin täksi vuodeksi pois järjestämästä Ropeconia. Älkää käsittäkö väärin, en ole tapahtumaa hylkäämässä vaan ainoastaan pitämässä toistaiseksi vähän lomaa hektisestä conitea/pääjärjestäjätyöstä. Joskus on nimittäin elettävä sitä varsinaista elämääkin, työt ja opinnot ovat pitäneet tähän asti ihan kiitettävän kiireisenä. Odotan joululomaa kuin kuuta nousevaa, koska kesälomakin meni erilaisia tapahtumia suorittaessa. Talvilomalla aion puhtaasti lomailla, en vain vielä ole päättänyt koska ja miten. Ehkä se kevään kuluessa kirkastuu. Ainakin yöpöydälle on päässyt kertymään ihan älytön pino hyviä, lukuvuoroaan odottavia kirjoja. Vaihtaisin Sipserin Introduction to the theory of computationin aika empimättä esimerkiksi The Southern Vampire Mysteries -kirjoihin, joista kolme ensimmäistä on nyt lainassa Meriltä.
Helsinki sunset

Visiitti Kiasmaan oli kaiken kiireen keskellä todella palkitseva kokemus, ei pelkästään mukavan seuran vuoksi. Ars Fennica 09 aukesi opastuksen ansiosta paremmin kuin itsekseen ihmettelemällä, oma suosikkini oli Jyrki Riekki värikkäine, yltiövisuaalisine ja suorastaan kuhisevine töineen.  Oikeilla Jäljillä -näyttelyssä erityisesti töhryosio oli mielenkiintoinen. Pilvi Takalan The Trainee -multimediateos oli erittäin oivaltava, erityisesti hihittelin päivä hississä -videolle. Takalan ideana siis on tutkia erilaisten julkisten tilojen kirjoittamattomia käyttäytymissääntöjä, tässä hän oli olevinaan markkinoinnin trainee konsulttitoimistossa kuukauden ajan. Muut ihmiset alkoivat kokea sekä pelkoa että huvittuneisuutta kun trainee istuu ilman konetta koko päivän jossain loungessa ja kysyttäessä vastaa tekevänsä ajatustyötä graduaan varten. Tai viettää päivän hississä painamatta mitään nappia, vain matkustaen kerrosten väliä muiden vanavedessä. Takalan muita töitä ovat esimerkiksi The Real Snow White, jossa hän jakaa Disneylandissä lapsille nimikirjoituksia Lumikiksi pukeutuneena.

Aikaa Kiasmassa olisi voinut viettää pidempäänkin, suosittelen useamman tunnin varaamista. Erityiskiitokset Kiasma saa laajojen näyttelyiden lisäksi myös hyvästä palvelusta, edullisesta opiskelijahinnasta sekä aukiolosta puoli kymmeneen illalla -nimittäin Helsingin ainoa museo, joka on auki perjantai-iltana järkevästi. Toinen mahdollinen kohde olisi ollut Taidemuseo Tennispalatsi, joka sulkee ovensa kello 19. Ja sitten ihmetellään miksi nuoret eivät harrasta kulttuuria vaan notkuvat baareissa…

Seuraavaksi tahdon ainakin Kansallismuseoon, Luonnontieteelliseen museoon katsomaan dinosauruksia ja ehkä Sea Lifeen katsomaan haita ja merihevosia. Niin ja Kansallisoopperaan katsomaan Pähkinänsärkijää. Viimeksimainittuun on jo liput, kuten jo perinteiseen Polyteknikkojen kuoron joulukonserttiin Johanneksen kirkkoonkin.

Assembly 2009

Tänään kaivoin puolispontaanisti joskin omaehtoisesti esiin hyllystä Introduction to Algorithms -kirjan ja haaveilin hetken meneväni syventävien opintojen algoritmikurssille. Saas nähdä. Jos saisi nämä pakolliset murheet pois alta ensin edes. Laskennan mallit -kurssi on tähän asti sujunut oikein mukavasti, mutta tenttiä varten pitää käyttää vielä monta monituista tuntia kertaukseen. Muut tämän periodin opinnot ovatkin syventäviä, joten valmistumisen kannalta niillä ei ole ihan niin paljon merkitystä. Olen varmaan ensimmäinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija, joka on aloittanut syventävät opinnot ennen kuin on tehnyt ohjelmoinnin harjoitustyön… ensi keväänä sekin on valitettavasti pakkosuoritusten joukossa. Sitä ennen onneksi muutamaan otteeseen mainittu joululoma!