Sep 4 2010

Elämää ja elektroniikkaa

Kesä on mennyt kaikenlaisissa riennoissa, joista voisin paremmalla ajalla tarinoida enemmän. Matkustin lomalla Puolaan Bidwa Pod Grunwaldemiin Harmaasusien kanssa, Osloon tapaamaan muita tapahtumanjärjestäjiä pohjoismaista ja kiertämään museoita paremman puoliskoni kanssa, Kuopioon tapaamaan ystäväpariskuntaa ja lopulta vielä Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille ampumaan tykillä!

Nyt ensi viikolla alkaa arki toden teolla, sillä yliopiston syyskauden opetus alkaa. On myös yksi kesältä roikkumaan jäänyt tentti, johon pitäisi lukea ja joka pitäisi läpäistä. Sikäli nyt oli hyvä aika sairastua syysflunssaan, muuten tämä on toki ollut melkoisen ikävää.

Flunssaan yllättäen sairastui myös poikaystävä, joten tässä huushollissa on kulunut teetä ja nenäliinoja merkittäviä määriä. Päätimme myös hoitaa muutaman roikkuneen jutun kuntoon “nyt kun kerran on aikaa”, eli kokosimme yhdessä monimutkaisen Ikean lipaston ja pistimme pöytäkoneeni uuteen uskoon, tarkoituksena asentaa sekä Windows 7 professional (koska tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat Microsoftilta ilmaisia lisenssejä, tämä ei ollut maksettu mainos ja myöhemmin kuulette miksi) että Ubuntu 10.4.

Koneoperaation alkuperäisenä syynä oli typerä rootkit (tai vastaava), joka veti prosessorin tappiin. Sitä kuitenkin pystyi huijaamaan käynnistämällä koneen ilman verkkojohtoa (…), joten elin kuukausia purkkaratkaisun kanssa. Kuitenkin tällainen verkkopiuhan irrottelu alkaa ärsyttää melko nopeasti, myöskään käyttöjärjestelmään ei enää voinut luottaa, joten ainoa ratkaisu oli vetää kaikki sileäksi. Päätettiin myös lyödä koneeseen uusi 1TB:n kovalevy, jotta tallennustilan kanssa ei tarvitsisi säästellä. Ongelmalliseksi osoittautui koneeni emolevy (ASUS k8v se deluxe), jota piti ensin huijata huomaamaan uusi SATA-kovalevy. Kun saatiin osioitua levy ja asennettua Ubuntu miltei ongelmitta (piti recovery modessa korjata rikkinäiset paketit, helppo nakki) päästiin Windowsin kimppuun, ja sittenhän ne ongelmat alkoivatkin. Jokainen voi nyt mielessään kuvitella miten hauskaa on vuorotellen yskiä, niistää nenää ja etsiä netistä sopivia ajureita. Kävi ilmi, että emolevy on niin antiikkinen (eli ehkä noin 4-5 vuotta vanha), ettei sille ole tarjottu edes Vista-ajureita, saati Windows 7 -ajureita. Tuntien säätämisen, kokeilun ja purkkakokeilun jälkeenkään ei ole Windowsin puolella ääniä. Vähemmän yllättäen Ubuntussa äänet ja itse asiassa kaikki muukin toimi heittämällä. Nyt kun laitoin Spotifyn vielä pyörimään Ubuntussa Winellä (joka on Linuxissa toimiva Windows-emulaattori, eli sillä voi useita Windows-ohjelmia käyttää Linuxissa) (toimii paremmin kuin hyvin, oli helppoa ja netissä hyvät ohjeet) en keksi ihan heti miksi haluaisin buutata Windowsiin. Ilmeisesti jos haluaisin äänet Windowsiin, joutuisin investoimaan erilliseen äänikorttiin, joka on Windows 7 -tuettu. Ellei nyt maailmaan ilmaannu jokin ihmeellinen peli, joka ei pyöri Winellä, en taida viitsiä.

Summa summarum, jos laitteistosi ei ole ihan tuoretta ja harkitset uutta käyttöjärjestelmää, suosittelen lämpimästi Ubuntua. Minulla on ollut miniläppärissä jo pitkään Ubuntu Netbook Remix ja olen ollut todella tyytyväinen.

Kaiken tämän jälkeen olemme edelleen yhdessä, emmekä edes riidelleet. Ihan käsittämätöntä!

Tänään lisäsin settiin vielä hajonneiden Logitechin kaiuttimien tilalle superalennuksesta löytämäni  JBL Spyro -kaiuttimet, jotka hurmasivat minut designillaan aivan täydellisesti. Nyt työpöydällä on kaksi pientä kukkasta!

Oikeasti tänään pitäisi lukea siihen mainittuun tenttiin, mutta taidanpa sittenkin siivota lisää, kun kerran ulos kämpästä ei voi mennä.


Feb 28 2010

Robottiohjelmointia ja kirpputorilöytöjä

Piirtäkää rasti seinään, olen aivan poskettoman innostunut Java-koodauksesta. Kyllä, luitte oikein. Java-koodauksesta. Innoittajana on toiminut tammikuussa aloittamani Robottiohjelmoinnin harjoitystyökurssi. Lego Mindstorms Kurssilla tehtävänämme oli rakentaa ja ohjelmoida Lego Mindstorms -robotteja, mikä osoittautui ihan äärimmäisen siistiksi! Legon robotin sieluyksikkö on älylaatikko, johon kiinnitetään piuhoilla moottoreita ja sensoreita. Älylaatikon alkuperäinen firmware on korvattu kolmannen osapuolen LeJOS-firmiksellä, johon on olemassa valmiita metodeja sisältävä API. Alkukantainen riemu siitä, että robotti oikeaa nappia painamalla kehrää on vain koettava itse. Ottaakseni pienen spurtin koodauksessa poltin osan viime vuonna kertyneistä ylityötunneista lomana, joten istuin pitkiä iltoja Kumpulassa muutaman kanssasuorittajan kera. Oli kivaa myös tehdä kollaboratiivista työtä, viikottain tapasimme kurssilaisten kesken ohjatusti nelisen tuntia ja monasti päädyimme pähkäilemään robottiongelmia tai jopa koodaamaan yhdessä muutenkin.
Lego Mindstorms

Koska robottikurssin demo perjantaina meni hyvin, Nöpö haki menestyksekkäästi pallon, päätin suosiolla pitää viikonlopun rehellisestiansaittua vapaata ja palata ohjelmoinnin pariin vasta ensi viikolla. Lauantaina käväisin yksin kirppiksellä Vallilassa, katsoin loppuun Buffy the Vampire Slayerin kakkoskauden ja tein todella hyvää ruokaa. Tänään sunnuntaina olen onnistuneesti kirppistellyt Sonjan kanssa, jonka lisäksi tietenkin vaihdettiin kahvin ja omenapiirakoiden ääressä runsas määrä viimeaikojen kuulumisia.

Kirpputori oli anteliaalla tuulella. Mukaan tarttui mm. jo jonkin aikaa etsimäni pressopannu merkkiä Bodum, Web Design Index 7 -niminen kirja, toinen kirja Flashistä ja Actionscriptistä, miltei käyttämättömät Clarksin punaisesta nahasta tehdyt kesäkengät (olisipa jo kesä!), Flea Market Finds: Clarks shoes Flea Market Finds: Clarks shoes
vähän koru- ja kosmetiikkaosastoa, Sin City -dvd ja kirsikkana kakussa aitoja Mattelin Barbienvaatteita kultaiselta 60-luvulta.
Barbie Barbie Barbie Barbie Barbie Barbie

Kuvissa esiintyvä nukke ei valitettavasti ole aitoa vintagea, vaan 35th Anniversary Barbie (joka kylläkin on tehty vanhoihin muotteihin). Samalla kun otin kuvia löydöistäni innostuin kuvaamaan myös muita tyttösiäni. Haaveena olisi saada jokaisesta omistamastani nukesta kuva, ensisijaisesti dokumentaatiotarkoituksissa.
Barbie

Vintage Skipper, 1960-luku

Barbie

Tutti ja Tutti, alkuperäiset vaatteet, 1960-luku

Että sellainen aidosti vapaa viikonloppu! Matkalla kotiin kiepsahdin Stockmannin kautta ja hain pannujauhatuskahvia testatakseni uutta pressopannua. Nyt on ensimmäiset sillä keitellyt sumpit vedetty naamariin ja että oli hyvää. Olisipa heti perään toinen viikonloppu, niin voisin linnoittautua sohvalle kahvikupin ja mainittujen uusien kirjojen kanssa. Napostaisi todella paljon tehdä muutama webbiulkoasu, mutta valitettavasti tie ideasta toteutukseen ei ole ihan tunnin juttu yleensä. Ensi viikollekin on ehtinyt kertyä jo ihan tarpeeksi tekemistä, esimerkiksi vakioviikkoon kuuluvia töitä ja Nöpö-robotin ohjelman kehittämistä ainakin yhdellä uudella sensorilla ja metodilla. Sitten jossain välissä pitäisi lukaista muutamasatasivuinen kirja englannin intensiivikurssin viimeistä tapaamiskertaa varten. Seuraava opetusperiodikin kärkkyy ihan nurkan takana, luvassa on tietokoneen toimintaa ja tietomurhaa. Veikkaan, että kevät on ennen kuin huomaankaan.


Jul 21 2009

Vettä virtaa Vantaanjoessa

En ole tullut kirjoittaneeksi mitään pitkään aikaan. Totuus on, että verkkopalveluideni siirtäminen on kummitellut mielessä enkä ole halunnut lisätä tietokantaan enää yhtään ylimääräistä kopioitavaa. Tyhmää, tiedän, sillä mitä nyt yksi rivi tuntuu eräänkin taulun lähemmäs kuudesta sadasta?
Käytännön muutoksina on tapahtunut seuraavaa:

- vanha verkkotunnukseni emilia.greywolves.org on jonkassa. Toivon saavani sen vielä takaisin hallintaan myöhemmin, sillä osoitteelle on ehtinyt vuosien varrella kertyä uskomaton määrä tunnearvoa.
- Pornopolka.net ei mirroroi peikko.org/pornopolkaa, koska tällä hetkellä ajan niin uutta versiota WordPressistä, ettei mirrorointi ole mahdollista. Nyt siis redirect. (Jos ei ymmärtänyt tästä mitään, se ei haittaa käytännössä pätkääkään).
- Jos RSS:ää tilanneet ovat käyttäneet peikko.org-osoitetta eivätkä emilia.greywolves.org-osoitetta, niin pitäisi toimia edelleen.

    Toisaalta tämä säätö on ollut todella rasittavaa, mutta toisaalta olen myös saanut hienoja onnistumisen kokemuksia siitä että osaan ihan itse ja ainakin osaan kysyä oikeasta suunnasta apua jos en ihan osaa.  Enemmän rasitusta on tapahtunut sosiaalisella puolella, kannustaen minua mm. näihin mainittuihin muutoksiin.

    Muissa uutisissa: olen paiskinut kesän töitä ja tehnyt Ropeconia. Parhaimmillaan olen laskenut viikon viidestä arki-illasta käyttäneeni putkeen neljä erilaisiin con-kokouksiin. Nyt coniin on kaksi viikkoa ja olen lähdössä muutaman tunnin päästä Ahvenanmaalle leikkimään viikinkiä. En ole vielä pakannut enkä pessyt pyykkiä, jota pitää ottaa mukaan. Sensijaan olen nörttäillyt, koska minua häiritsi muutosten keskeneräisyys.

    Oheinen kuva on Aboa Vetus Ars Nova -museosta, jossa kävin isäni kanssa kesäretkellä. Nykytaiteen puolella oli käynnissä näyttely Turku Biennaali 2009. Ulkomaanmatka Turkuun oli hyvä idea vanhemmiltani, siellä oli ensinnäkin paremmat alennusmyynnit ja toiseksi olen halunnut pitkään mennä uudestaan Aboa Vetus Ars Novaan. Ensi kerralla Turussa on mentävä Turun linnaan ja viikinkiravintola Haraldiin.

    Tässä on vastikään ostamani vaaleanpunainen miniläppäri. Tehoakulla aivan nerokas vehje. Herättää hilpeyttä ja kateutta kanssaihmisissä, joskus myös rehellistä häpeää.

    Kesäterasseja on tullut nähtyä useampikin, sekä lomalla että iltaisin, hyvässä seurassa.

    Kävimme Suskin kanssa päiväristeilyllä Tallinnassa, tämä kuva tosin Henry’s Pubin edustalta Narinkkatorilta, nautimme Valkoinen Mörkö -nimistä drinkkiä.

    Tässä tunnelmia Arabiakeskusta vastapäätä sijaitsevasta puistosta, johon pistäydyin juomaan kahvia tehtaanmyymäläkäynnin jälkeen. Oli todella kuuma!

    Juhannusta juhlimme Emin ja Smöllen kanssa pitämällä jo legendaariset kattobileet.

    Hyvin perusteellisen kirpputorikierroksen jälkeen herkuttelimme Ihmekaksoseni kanssa Cafe Luftissa. Siellä nauttimani salaatti on kyllä paras Helsingissä syömäni tähän mennessä.

    Käytiin toukokuussa Emin kanssa Lahdessa reissulla Desuconissa, tarkoituksena valvoa tapahtuman järjestystä. Tuttu jengi Alteilta/coneista oli tietenkin menossa mukana. Yöradiossa esiintyi Yölinjalla – Pekka Sandi, joka purki conintekijöiden traumoja. Hassuna yksityiskohtana mainittakoon, että olimme samaan aikaan yövuorossa conien pääjärjestäjäporukan kesken, minä ja Emi Ropeconista, Sandi Traconista ja Topi Finnconista. Erinomaisen hauska reissu, kiitos jaksamisesta hotelliaamiaisen.

    Ikävääkin tapahtui, isän isä eli vaari kuoli huhtikuun lopulla ja toukokuussa vietettiin hautajaisia. Mukavaa oli, että välillä pääsi näkemään myös isän sukulaisia, joita en niin hyvin tunne. Isän sukulaisia tapasin myös myöhemmin kesällä serkkuni Leon ylioppilasjuhlissa, joista ei ole kuvamateriaalia.

    Vappua vietettiin pitkän kaavan mukaan Senaatintorilla, Hello Kitty -ilmapallo ja keltahaalariset opiskelukaverit olivat meiningeissä mukana. Vappua täplittivät myös Eeva, Toni ja Eino.

    Helsingissä on pyöriskellyt tällaisia lonkerohirviöitä kesällä!


    May 24 2009

    Tiraton toukokuu

    Tammikuusta asti olen käynyt yliopistolla yhtä mammuttikurssia. Kaksi kertaa kaksi tuntia viikossa luennot ja kerran laskuharjoitukset, tehtävien tekemiseen on mennyt henkilötyöpäivä per viikko vähintään. Kirsikkana kakussa myös erilaiset “ryhmätehtävät” ja “Trakla-harjoitukset”. Tämä ihmeellinen Trakla on TKK:lla kehitetty algoritmien ja tietorakenteiden opetuksessa käytettävä tehtäväkokoelma/ohjelmisto, joka suureksi hämmästyksekseni osoittautui ihan kelvolliseksi. Olisin kaivannut jo ohjelmointia aikanaan opetellessani jotain vastaavaa visuaalista välinettä algoritmien mallintamiseen. Ehkä olen salaa visualisti. Myös kurssikirja (Introduction to Algorithms eli CLRS) oli ihan yllättävän hyödyllinen, hyvä ja mielenkiintoinen. Kuten monet varmasti tietävät, olen kiukutellut usein, pitkään ja hartaasti opintojen vaikeudesta ja opiskelumotivaation puutteesta. Ilahdutti oikein lämpimästi, että tällä kertaa kiinnosti!

    Joka tapauksessa olen onnistunut pusertamaan jostain selkärankani uumenista tämän kevätlukukauden kasaan opiskelun osalta, työt lisääntyivät samassa suhteessa kun opiskelut vähenivät, joten varsinaista luppoaikaa ei vieläkään ole näköpiirissä. Mammuttikurssi on nyt paketissa, eivätkä ne parhaimmillaan yli 12-tuntisiksi venyneet päivätkään enää jaksa kauheasti harmittaa. Omasta selkärangastani aika iso osa on koostunut sosiaalisesta piiristä, ilman kivoja laskuharjoitusryhmäläisiä ja opiskelijahuoneessa hengaavia kanssasuorittajia ja kympillä tsemppaavia vanhempia tieteenharjoittajia olisi varmasti tehtävien teko tyssännyt alkuunsa. Tutustuin moniin uusiin tosi ihaniin tyyppeihin, pelkästään jo siitä luulisi opiskelujen saavan uutta potkua. Olen jo pariin otteeseen juhlistanut tapahtunutta mammuttikurssin läpäisyä melko radikaalisti, sillä pidän tätä eräänlaisena suurena saavutuksena. Tietorakenteiden maine kurssina nimittäin on eeppinen ja lähenee pelottavuudessaan ja mielenterveysvaikutuksissaan Suuria Muinaisia. Vuonna 2007 tehtiin tutkimuskin kurssista, kun haluttiin selvittää poikkeuksellisen suuren hylkäysprosentin (46) syitä. Mutta se on nyt tehty! Ja vielä ensimmäisellä yrittämällä, mikä ei myöskään laitoksella ole todellakaan mikään itsestäänselvyys.

    Nyt voin viettää tiratonta toukokuuta koko elämäni loppuun asti, tiralabratonta toukokuuta sentään en uskalla vielä luvata. Ja on tässä tirattomassa toukokuussa huonotkin puolensa, minun on jo nyt intensiivisintä opiskelukaveriani ihan kauhea ikävä. Olin kuitenkin tottunut jo hengaamaan sen jonkun kanssa puolen vuoden ajan kahtena tai kolmena päivänä viikossa tuntikaupalla, aina aamukahveista lounaan kautta pitkälle iltapäivään saakka. Hitsin naminaama.


    Apr 11 2009

    Kevät tulee kohisten. Olen lakannut käyttämästä villakangastakkia, kaksi hupparia päällekäin ajavat takin virkaa ihan oivasti. Käytiin Plantagenissa katselemassa kasveja pitkäperjantain kunniaksi, tulin kotiin kahden kukan ja kahden rikkinäisen näppäimistön kanssa. Näppäimistöt pitäisi purkaa askartelutarpeiksi ja hankkia kuumaliimapyssy. Tällä viikolla olen mm. stressannut töissä, juonut kaljaa, käynyt bailatino-tunnilla ja kuntosalilla sekä pessyt kylppärin lattiasta kattoon. Tahtoisin myös uudelleenleiskata ainakin tämän blogin, mutta kun ei ole aikaa voi vain haaveilla. Tarvitsisin yhden viikonlopun lukittuna samaan paikkaan skannerin ja inspiraation kanssa…Octopus

    Tänään aion avata yhdessä ystävien kanssa grillikauden Elm streetillä ja toivottavasti myös pelata jotain. Kuten perinteistä, pitäisi ostaa pojille synttärilahjaksi munia.

    Valokuvaaminen on kivaa! Hankin Flickr pro:n, jotta ei tarvitse ihmetellä tilan loppumista tai muita rajoituksia. Sitäpaitsi tuntuu paljon mukavammalta, että kuvat ovat netissä kuin että bittitaivaan tuuliin katoaa taas kohta kasa allekirjoittaneen digikuvia… Onneksi suurin osa niistä viimeksi tuhoutuneista oli myös netissä. Ne vanhat kuvat voisi myös internetittää jälleen, siellä oli jotain ihan hauskoja otoksia mm. kukkia keräävästä lukion jäyhästä historianopettajastani ja vatikaanin pihalla tepastelevista nunnista.

    Olen myös innostunut kovasti käyttämään Qaiku-palvelua. Monet varmaan muistavat minun olleen myös aktiivinen Jaiku-käyttäjä, mutta Jaikun käytännössä vetäistyä viimeiset hengenvetonsa päätin vaihtaa maisemaa. Sitäpaitsi Qaikun kehittäjät ovat aikamoisen kivoja tyyppejä ihan elävässä elämässäkin! Valitettavasti en saa järkevästi upotettua tänne blogiini Qaiku-päivityksiäni, mutta kaikki sosiaalipornonnälkäiset voivat vilkaista ne tästä linkistä.

    Kuvituksena on tämänhetkinen Qaiku-teemani Hello Kitty (edellisessä oli poneja). Ai mitenniin minun pitäisi harkita camp-humoristisen kitsin sijaan jotain tyylikästä?


    Pikseliähky-tapahtumassa, jossa vierailin viime viikonloppuna, oli kaikkea jännää. Lisää kuvia löytyy tosiaan Flickristä, mutta tässä muutama ihan jännä. Mannerheim-kuva on usb-kissa-workshopista, kuittinauhakasa on Lasipalatsin taidenäyttelystä ja ne kuittitulostimet printtasivat Twitter-feediä, viimeisessä kuvassa on Pikseliähky-näyttely Kiasman ykköskerroksessa. Hyvää pääsiäistä!





    Mar 28 2009

    Haluaisin kertoa

    Ruotsista
    Linköpingissä oli täysi kevät. Ihmiset ajelivat t-paidoissa polkupyörillä baariin. Diskossa soitettiin ihan käsittämätöntä ruotsinkielistä euroviisuilta kuulostavaa musaa ja paikallinen lelukauppa oli hallin kokoinen. Reissu oli kaikkinensa ihan mukava, poikien kanssa oli pääosin kivaa rellestää laivalla (hyttibileitä lukuunottamatta) ja opin Cosmopolitanista ihan uusia ruotsinkielen sanoja. Matkalla takaisin Suomeen alkoi lumimyrsky, paraikaa nytkin sataa lunta. Missä kevät? Univelkaa matkalla kertyi vähän turhan paljon ja osittain siksi tämä viikko on ollut aika rankka.

    Kavereista
    Neljä naista ja neljä pulloa kohtasivat tällä kertaa Leppävaarassa. Bileet olivat jättimenestys erityisesti herkullisten drinkkien ja ihan hervottoman seuran takia. Nauroimme vatsat ihan kippurassa todella härskeille letkautuksille, hinnevaan! Ensin Hannes tarjoili meille erinomaista etnistä ruokaa naan-leipineen ja mangolasseineen, sitten joimme mansikkamargaritat -tai kuten myöhemmin saimme tietää, daiqurit- sekä banaani-vaniljajäätelö-pinacolada-drinkit. Erityisen maininnan arvoinen on banaanidrinkki 2.0, jossa drinkin päälle lisättiin kermavaahtoa ja tummasuklaarouhetta. Jatkettuamme jonkin aikaa samalla linjalla ähkimme lopulta saunan lauteilla haukkuen kaiken haukut ansaitsevan. Yllättäen nukutti pitkälle iltapäivään ja pääsin lähtemään vasta miltei sunnuntaina, katsottuani ensin puoli iltaa telkkaria ja syötyäni jälleen Hanneksen tekemää ihan älyttömän hyvää ruokaa.

    Aiemmin tällä viikolla ohjelmassa on ollut mm. Ropeconiin liittyvää kokoustamista kahtena iltana, opiskelukavereiden kanssa Playstation-pelejä ex tempore, yllärishoppailua ja ihana rauhallinen keskustalounas asiaankuuluvine pitkine iltapäiväkahveineen.

    Kirjoista ja vampyyreistä
    Harry Pottereiden jälkeen mikään muu kirjallinen tuotos ei ole saanut minua samalla tavalla pistoksiin kuin Twilight-sarja. Lienen maininnut aiemminkin jotain poskettomasta viehtymyksestäni vampyyreihin ja Twilight yliluonnollisena Romeo ja Julia -tarinana onnistui osumaan johonkin lamaannuttavaan hermoon. Kirjailijan kirjalliset ansiot -myönnettäköön- eivät ole kummoiset, onnekseni luin kirjat englanniksi enkä suomeksi, joten hän sai varmaan aika paljon anteeksi jo sillä. Mutta juustoisista rakkauskohtauksista huolimatta en vain kyennyt laskemaan kirjaa kädestäni ennen kuin nukahdin kirja naamalla. Kahlasin reilussa viikossa läpi kaikki sarjan neljä teosta, mikä oli opiskeluiden ja töiden lisäksi melkomoinen saavutus. Nyt kaipaan lisää vampyyreitä ja olen harkinnut Anne Ricen vampyyrikronikoiden uudelleenlukua. Samalla voi nostalgisoida teini-ikää.

    Musiikista ja tv-viihteestä
    Olen myös ihan jälkijunassa innostunut kuuntelemaan Musea. Spotify palveluna on vienyt sydämeni, niin paljon uutta musiikkia on kirjaimellisesti sormenpäillä odottamassa hakusanan kirjoittamista palveluun. Ja Muse on sopinut ns. yllätyshyvin viimeaikaisiin mielentiloihin.

    Televisiosarjoista sydämeni vei täydellisesti juuri tällä viikolla loppunut 12-osainen sarja Uutishuone. Kylmän sodan aikaista Yleisradiota kuvaavan sarjan parhaita koukkuja ovat tositapahtumiin pohjaava tarina, ajankuva sekä todella lahjakkaat ilmeikkäät nuoret näyttelijät. Samuli Vauramo nyt vaan on ihana. Ylipäätään kivaa nähdä vaihteeksi jotain suomalaista laatudraamaa.

    Elämästä ja elektroniikasta
    Ostin uuden kameran! Eihän minulla ole ennestään kuin yksi kinofilmijärkkäri parine objektiiveineen ja sekä täysverinen että puolituinen digijärkkäri… Mutta kun totesin etten jaksa raahata niitä isoja kameroita jatkuvasti mukana, niin Anttilan tarjouksesta nappasin Canonin Digital Ixus 970 IS:n mukaan. Olen kuvaillut nyt innokkaasti muutaman päivän ja hyvinhän se pelaa. Alun perin ajattelin hankkivani pinkin kameran, mutta kun hintaeroa tuohon paremman skaalan Ixukseen ei ollut kuin muutama hassu kymppi ja Ixuksessa merkittävästi parempi optiikka, voittivat nörttiominaisuudet nyt tyttöilyn tällä kertaa.


    Oct 30 2008

    8-bittinen taivas

    Viime perjantaina kävin nauttimassa ystävän firmassa hississä tarjotuista kuohuviineistä ja neuvotteluhuoneen tyhjän fläppitaulun täyteenpiirtämisestä. Sieltä liikuin komeasti taksilla Kaapelitehtaalle Alternative Party -tapahtumaan katsomaan Front 242 -bändin keikkaa, joka oli sanallasanoen loistava. Ei mennyt kyllä kaikkien aikojen ensimmäiseksi, sillä Rammsteinin Areenan keikka on edelleen kultaisissa muistoissa se paras. Kakkoseksi kuitenkin. Yleisöä merikaapelihallissa oli juuri sopivasti, niin että edessäkin mahtui jammailemaan. Tanssahtelin vielä jonkin aikaa Proteuksen Rammstein-remiksien tahtiin, kunnes jalat sanoivat sopimuksensa irti ja siirryin koomaukseen. Seuraavana päivänä olinkin melko tehokkaasti kiinni järjestyksenvalvontavuorossa, joka loppui sopivasti puoliltaöin. Huonoilimme johonkin aamuneljään, otin muutaman tunnen powernapit ja jatkoin koko sunnuntain tapahtuman turvaamista. Sunnuntai-iltana Emma ystävällisesti kyyditsi minut Otaniemeen järjestäjien saunailtaan, harvoin suihku on tuntunut niin taivaalliselta. Tapasin myös tapahtuman ohessa ihan älyttömästi ihmisiä, sekä vanhoja tuttuja että ihan uusia naamoja. Osaan nyt mm. käyttää elektronista maksukortinlukulaitetta! Ja pelasin Bubble Bobblen läpi ihan autenttisella koneella vanhojen tietokonepelien näyttelyssä! Ja ainakin tutut kävivät erikseen kehumassa tapahtuman taidenäyttelyssä esilläolleita taulujani.

    Löysin paljon uutta musiikkia kertaheitolla. Crystal Castlesia olen kuunnellut nyt monta päivää ja ollut harmissani siitä, että yhtyeen Flow-festivaalien keikka meni minulta ihan sivu suun. 8-bittisessä soundissa vain yksinkertaisesti on sitä jotain. Front 242:sen keikasta innostuneena ostin yhtyeen kahden cd:n Moments-livekokoelman ja olen luukuttanut myös sitä varsin hartaasti. Desert Planetin levy on tilauksessa. Onneksi bändin kotisivuilta voi ladata ihan laillisesti jonkin verran musiikkia. Suosittelen tutustumaan erityisesti kipaleeseen “Return of the Ninja Droids”. Assemblyillä 2007 (?) aiemmin näkemäni Axes Denied soittaa perinteisillä rock-soittimilla videopelimusiikkia. Nerokasta kamaa! Jos joku lukijoista tietää lisää vastaavanlaisia pumppuja, niin suositelkaa ihmeessä.

    Uuden musiikin löytämisessä negatiivista on, että vuosia vanha iPodini ei oikein enää raukka tahdo jaksaa. Tänä aamuna bussipysäkille kävellessäni meinasin saada sydänkohtauksen, kun laite näytti kappaleiden osalta tyhjää. Onneksi buuttaus sai sen taas ymmärtämään sen syöneen sisuksiinsa gigakaupalla mielialanparantajia. Omaa synkeää tarinaansa kertoo kuitenkin mm. iTunesin hyytyminen joka kerta kun soittimen lyö koneeseen kiinni. Nykyelektroniikka elää niin lyhyissä sykleissä. Tuokin kyseinen iPod on ostettu joulukuussa 2004 ja prakaa nyt ihan täysillä. Tosin on totta, etten ole asentanut siihen yhtäkään käyttöjärjestelmäpäivitystä. Pelkäsin sen menevän vain enemmän solmuun niistä. Tosin on myös totta, että käytettyjä minulle hyvin riittäviä iPodeja saa tällä hetkellä jollain satasella. Ei tuo vanha raasu vielä roskiskunnossa kuitenkaan ole, tekeepähän vain elämästäni aina aika ajoin erittäin mielenkiintoista.

    Tänään olin niin väsynyt kotiuduttuani, että unohdin mennä luennolle. Hups. Sensijaan olen kuunnellut koko illan Desert Planetia ja tehnyt vaihteeksi sipuliporkkanaporsaspataa. Mietiskelin myös siivoamista, kohta se on tehtävä jo ensi viikon Midgard Gatheringin ja kenties majoittamani ruotsalaisen graafikon takia.
    Ps. Kauheasti terveisiä sille kuulemma erittäin kivalle mäkkikaupan tytölle, jonka googlenkäyttötaidot ovat huippuluokkaa!


    Feb 17 2008

    Polterabend ja viimeaikaisia

    TV-viihdettä on tarjonnut YLE:n areena. Tänään välttelin PHP:n koodaamista ja katsoin Lemmenleikit-ihmissuhdedraaman ensimmäisen jakson. Olen jäänyt aika tehokkaasti nettiteeveen koukkuun, Nelosen nettitv ei onneksi minulla toimi, mutta maikkarin nettiteeveestä olen tuijotellut jo monta jaksoa Pikku-Britanniaa ja komeita palomiehiä Pelastajia. Joostista on tullut tähän mennessä vain tylsää ohjelmaa ja musiikkivideoita. Jos jossain vaiheessa saisi rahaa, voisi ostaa isomman kuvaputkitelkkarin käytettynä, niitä kun saa halvalla porukan siirtyessä taulutelkkareihin ja kai joskus se digiboksikin on hankittava. Toisaalta elämä ilman “oikeaa telkkaria” on ollut ihan antoisaa, dvd-julkaisut riittävät tarpeisiini melko pitkälti. Ei myöskään tarvitse käyttää aikaa sohvalla makaamiseen ja kanavasurffailuun, telkkarilta säästynyt aika on helppo tuhlata netissä pyörimällä. Kaipaan on-demand-telkkaria, sellaista jenkkien TiVo:n tapaista. Miska on hankkinut tallentavan digiboksin, jossa on avoin ohjelmointirajapinta ja tehnyt itse kilkkeen, johon voi syöttää avainsanoja ja boksi nauhottaa. Sepä olisi luksusta, kun voisi vaikka kerran viikossa istahtaa paikalleen ja katsoa, että “jaah, mitähän tänne olisi viikon aikana kertynyt”.

    Olen pelannut internet-tabletilla paljon Mahjongia. Olen myös kironnut sitä miten vähän langattomia avoimia verkkoja Helsingissä on. Tää on ilmeisesti se tietoyhteiskunta… Opiskelukaveri tosin väitti laitoksella, että se mun laite (tai siis sen antenni) saattaa vaan yksinkertaisesti olla niin pieni, ettei se tukiasema vaan yksinkertaisesti kuule sitä sen pikkuisen pientä ääntä.

    Kiire on kyllä elämän syöpä. Odottelen innolla tenttiviikkoa, väliviikkoa ja edessä siintävää pääsiäislomaa. Solmukohtakin lähestyy vääjäämättä, päätin sitten lopulta osallistua tapahtumaan maksavana vieraana ilman mitään velvoitteita. Aika paljon tapahtumaan on tulossa suomalaisia tuttuja, jotka eivät ole aiemmin kohdissa käyneet.

    Eiliset polttarit menivät todella hyvin! Aloitin aamun ihastelemalla kaunista vaaleanpunaista auringonnousua Itä-Pasilan yllä kello kymmentä vaille kahdeksan. Jatkoin nuoruusmaisemiimme Pitäjänmäkeen ja Konalaan, kiipesin Malminkartanon jätemäelle ja rehellisestisanottuna luulin että kuolen siihen rasitukseen. Pakkasta oli vain 15 astetta… Syötiin evääksi jäätyneitä sämpylöitä ja kaakaota, jonka poltin aamulla pohjaan. Onneksi se ei vaikuttanut makuun. Pyörittiin pitkin Konalaa, käytiin yhden tytöistä kotona juomassa kahvit, lipesin kotiin, mentiin Katrin kanssa Latokaskeen sulhasen äidin luokse, jonne muukin porukka sitten lopulta päätyi. Syötiin itsemme ihan täyteen, kosmetologi käsitteli meidät kaikki (vitsi minulla ei olekaan koskaan aiemmin ollut näin siististi nypittyjä kulmakarvoja!), joimme mohitoja, juorusimme, katsoimme telkkaria ja lähdimme keskustaan ravitsemusliikkeisiin, joista saa alkoholia rahaa vastaan. Valvoin yli 22 tuntia putkeen, loppuvaiheessa hermot olivat aika kireällä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Sulhanen soitti minulle iltapäivällä kysellen morsiamensa perään ja ensi lauantaina on sitten häät. Vähän harmittaa, että joudun menemään juhliin ilman avecia, mutta elämä on. Enköhän jonkun sentään saa korvasta raahattua tanssilattialle…


    Feb 14 2008

    Uusi työ (ja t-paita!)

    Aloitin viime viikolla työt Nemeinillä ja olen viettänyt ihan kiitettävästi aikaa Espoon erämaassa kuunnellen käsittämättömiä keskusteluja Midgardista, MidComista ja ties mistä. Uudet ihmiset, uudet järjestelmät ja wlan-kaniinit ovat imaisseet mukaansa senverran, että tietokantasovelluskurssi laahaa jäljessä. Kohta pitää alkaa paniikinomaisesti koodata, että saan sen määräajassa valmiiksi. Saa nähdä miten tietomurto laitoksen palvelimille vaikuttaa palautusaikoihin… suurin osa kurssilaisista kai käsittääkseni kuitenkin tekee toteutusta db.cs.helsinki.fi:ssä, joka on nyt ajettu toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi alas.

    Tänään toimisto suorastaan vilisi ihmisiä, kun kaikki paikallaolleet minua ja Joonasta lukuunottamatta tekivät lähtöä Midgard Developer Meetingiin Ruotsiin. “My work mates went to Sweden and all we got were these lousy t-shirts!” Oikeasti paita on kyllä tosi hieno!

    Olen viime aikoina nukkunut ja syönyt liian vähän. Kummaa etten ole tämän kiukkuisempi. Olen myös ajatellut joitain asioita varmaan vähän liikaa, toisaalta tuntuu siltä, etten ehdi keskittymään mihinkään siksi, että on liikaa kaikenlaisia asioita koko ajan tekeillä. Yritän käydä kuitenkin viittä kurssia lipastolla, järjestää conia ja tehdä töitä, odottelen tässä burn outia.

    Veikkaan löytäneeni “mun wowin”, Hello Kitty Online -mmorpg. Jonotan nyt betatunnuksia, pakko saada!


    Feb 4 2008

    Töitä ja valvottavia öitä

    Olin viime viikolla kahdessa työhaastattelussa ja molemmat firmat olisivat palkanneet minut. Tämä aiheuttikin pienoista päänvaivaa sekä tunnontuskia, kun piti melko nopeasti päättää mitä tekee -ja tietenkin torjua jompikumpi jaossa ollut työtarjous. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tein oikean valinnan, koska olen ihan pähkinöinä uudesta duunista. Itse pääkallonpaikka tosin on Espoon erämaassa, tulevaisuudessa voin kuitenkin tehdä ainakin osan tunneista etätyönä. Tunnustettakoon vielä, että jänskättää ihan kiitettävästi, mutta eiköhän se tästä. Vaikka kalenterivammani ei näinollen parannukaan, niin ainakin voin olla huoleti kesätöiden suhteen. En oikein pysty vieläkään käsittämään tuuriani, kaverit tuskailevat hiki hatussa hakemusten kanssa ja ahdistuvat, minulla tärppää kahdesti viikon sisään. Eikä edes mistään hanttihommista, vaan ns. omalta alalta. Okei, oman alan hanttihommista, mutta niitähän minä juuri halusinkin.

    Olen aloittanut PHP-raamatun lukemisen ja olen nyt sivulla 100. Varsinaista tietokantasovelluksen toteutusta sensijaan en ole vielä aloittanut, vaikka olisi pitänyt. Loppuviikosta saatan olla kiukkuinen, myöhässä aikataulusta ja vain itseäni voin syyttää. Olen yrittänyt siistiä kalenterin iltamenoista tyystin seuraavan parin viikon ajaksi, että saisin projektin kunnialla tehtyä loppuun. Valvottuja öitä ei vain voine välttää.

    Tietotekniikka NYT-kurssi jatkaa mielenkiintoisuuttaan, keskiviikkona luvassa IBM:n edustajan luento aiheesta Service science -palveluista tiedettä? Edellisestä luennosta pitäisi myös vääntää essee. Mainostan jo etukäteen -mikäli lukijoista löytyy kiinnostuneita- erästä tulevaa luentoa, joka lienee erittäin mielipiteitäherättävä… 20.02. Arto Alaspää (Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry / IFPI-Finland) Tekijänoikeus: luovuuden kannustin vai tietoyhteiskunnan kehityksen jarru? Luennot pidetään Kumpulan kampuksella Exactumissa kello 16-18. Luennot ovat avoimia tilaisuuksia, joten allekirjoittaneen puolesta tervetuloa!

    Käytin tänään kasan rahaa, nimittäin tietokoneen kymmenvuotiaat kaiuttimet päättivät eilen illalla mennä tehokkaasti rikki ja jättää minut kärvistelemään hiljaisen koneen viereen. Ajattelin sitten kerralla ostaa hyvät ja kannoin Logitechin Z-4:set kotiin. Nyt on sitten kalleimmat kaiuttimet koskaan, myös subwoofer. Ja täytyy sanoa, että kyllä näistä sitä ääntä lähtee. Ostin myös -kun kerran ostamisen makuun pääsin- lisää kosmetiikkaa sekä uudet Pilgrimin korvakorut viime talvena hukkaamieni tilalle.